lauantai 28. tammikuuta 2012

Hän toi puheen

Puhut luultavasti minulle hyvistä asioista.
Huulesi vain murhaavat ajatuksesi kauniit.
Jälkeesi jää viattomuus. Taipuva kaukainen sinisyys.
Maa millä astelen. Toivon ehjän musertavan huomisen.
Unohduksen ja se on minun ainut toiveeni.
Ei, sinä puhut ja minä kuuntelen loputtomuutta.
Kuinka monta kertaa olet ollut jo täällä, yksin minun vieressäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti