perjantai 10. helmikuuta 2012
Huuto beatnik jääkaapilta
Koko ajan pyörii niin että tuntuu että maisema
olisi postikortti missä sinä huudat että et ole sinä ja siinä samalla maisema
on aivan sama missä muistan että olen kerran sinun kuvaasi katsonut. Ja
huutanut että en ole minä, minä olen sinä. Ja kuva on sen lisäksi aivan sama
mikä on jääkaappini ovessa. Greetings from the other side. Yö musta ja
jääkaappini sisällä on valo. Valo joka pyörii ja minulla ei ole nälkä. Ei ole
nälkä, en ole sinä. Missä olen minä. Tuntuu että maisema on tämä mikä se on aina
kun katson liian pitkään ulos ja kaikki ympärilläni alkaa pyöriä kuin
postikortissa vain siksi koska minulla on nälkä 2:lta aamuyöllä. Kuolleet eivät
syö. Minulla on nälkä tuota maisemaa. Sanoinko jo että täällä on hyvin kylmä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti